Viimeinen pidennetty viikonloppu Itävällassa

Kone saapui Wienin lentokentälle vartin myöhässä klo 10.00. Kaisu oli odotellut jo puoli kahdeksasta eli eipä se vartti tuntunut enää missään. Bussin piti lähteä klo 10.35, mutta sekin lähti vasta klo 10.38. Onneksi päästiin bussiin ensimmäisten joukossa, niin saimme istumapaikat. Matka oli pitkä, mutta vihdoin pääsimme Meidling asemalle. Juna Graziin oli vielä odottamassa, mutta en kyennyt enkä pystynyt kiirehtimään. Kävimme kaupassa ostamassa vesipullon ja muuta tärkeää. Kaisu selviää hyvin saksaksikin kaupassa, joten ei hätää. Sen jälkeen suuntasimme takaisin asemalle tai semmoiseen kylmään tunneliin, josta ostimme liput automaatista. Senkin Kaisu hoiti ihan suvereenisti eurooppalaiseen tapaan. Sitten pääsimme asemalaiturille odottamaan junaa.

Asemalla neuvoimme kahta ulkomaalaista, tosin minä puhuin vain englantia. Junassa pääsimme taas hyvin istumaan, vaikka osa seisoi. Olen joskus kai oppinut, että nopeat syövät hitaat ja sumeilematta kiilasin aina kärkeen tai työnsin Kaisua edellä ;) Matka kesti 2 h 38 minuuttia ja maisemat oli aika hienot. Päätin jo siellä junassa, että minun kiintiöni julkisilla kulkuneuvoilla on täynnä, joten Grazissa otimme taksin.

Melkoinen kulttuurishokki odotti Kaisun "asunnolla", jouduin edelleen olemaan sosiaalinen. No, menihän se siinä usvassa ja koomassa, mutta tietty kivempaa olisi ollut, jos ei olisi ollut kipeä. Kävimme vielä tekemässä lyhyen kaupunkikierroksen ja syömässä. Nukahdin joskus kahdeksalta paikallista aikaa.

Lauantai 9.2.2013

Kylläpä nukuin hyvin, vaikka nenä olikin tukossa. Kunnollisten yöunien jälkeen aamupalalla pystyin jo small talkiinkin Kaisun asuinkavereiden kanssa. Lähdimme kohti Schlossbergiä, jonne menimme vanhan kaupungin läpi. Melkoisen jyrkkää oli alkumatkasta, mutta kyllä se kannatti sinnitellä nuhassa ja yskässä: maisemat oli hienot.

 

 

Nälkähän siinä tuli ja alkoi ruokapaikan etsintä. Olisi ollut oikein herkullisen näköinen seafood-paikka, mutta siellä oli ihan hirveästi ihmisiä ja en olisi kuitenkaan osannut niin nopeasti valita mitä haluan enkä myöskään olisi ymmärtänyt sitä saksaa, jota ne puhuivat. Etsimme siis toisen paikan. Löysimme tosi hyvän ravintolan Dionysos Restaurantin, jossa oli hyvä ruoka ja palvelu. Ruokailun jälkeen lähdimme taas kävelemään, koska en edelleenkään halunnut mennä julkisilla. Kävelimme Herrengassea ja poikkesimme aika moneen kauppaan. Tarkoitus oli ostaa laukku ja/tai kengät, mutta ostossaldona oli kynsiviila, joka kyllä oli tarpeeseen. Minun jalkani alkoivat olla melkoisen kipeät kuuden tunnin kävelemisestä, joten juuri ja juuri pääsin takaisin lähtöpisteeseen eli Kaisun huoneeseen. Huomenna lähdemme Wieniin, joten nyt on aika lepuuttaa jalkoja ja päätä, että jaksaa taas olla kansainvälisesti ystävällinen ja kaikesta kiinnostunut sekä kuunnella kieltä ja itsekin puhua, englantia, saksa ei taivu :)