Sateinen viikko ja Berenshützklamm

Viime viikko oli kylmä ja sateinen. Tottakai sen jälkeen kun olin hehkuttanu huipusta lokakuusta edellisessä tekstissä.. Olin myös pariin kertaan vähän tylsistyny, koska sää oli niin kurja ja kaikilla muilla oli alkanut luennot, mutta mulla ei ollu koko viikon kun yks saksan luento. Nyt kuitenkin aurinko paistaa ja ohjelmaakin tuntuis olevan ihan riittävästi. Mainitsemisen arvosta viime viikosta vois olla, että osallistuin pubirundille ja ostin (vähän käytetyn) lumilaudan. Myös ton malesialaisen kämppiksen kaveri ei enää onneks asu täällä.

Eilinen eli sunnuntai oli ihan huippu päivä, kun sateisen viikon jälkeen sää oli hyvä ja mentiin vaeltamaan Berenshützklammille. Berenshützklamm on noin 40 kilometrin päästä Grazista Mixnitzin kylän (miten tyhmä nimi!!) vieressä. Loppujenlopuks meitä matkaan lähti seittemän tyyppiä, joista neljä oli täältä Moserhofgasselta (S, F, minä ja meidän ryhmän miesvahvistus Taiwanista) ja kolme muuta (Ranskasta, Turkista ja Saksasta) bongattu mukaan erasmus graz facebookryhmästä. Juna-asemalta meidän piti ensin kävellä noin tunti ennekun päästiin varsinaiselle alueelle, jossa sitten odottikin huikee määrä tikapuita ja siltoja. Kokoajan kiivettiin ylöspäin ja matkalla oli muunmuassa pieniä vesiputouksia. Matkan varrella oli pieni mökki (autiotupatyyppinen), jota ilmeisesti saa vuokrata. Siellä oli itävaltalaisia nuoria, jotka tarjos meille shotit ennenkun jatkettiin matkaa :D Kahen aikaan pysähdyttiin Jausenstatioonille syömään lounasta (matkaan oltiin lähetty juna-asemalta vähän ennen yhtätoista).

Siellä olikin joku kotona ja shotit tosiaan tarjosivat.

Oli noi tikkaat vähän pelottaviakin ja osittain tosi kapeita. Ei ois ollu mukavaa tippua.

Ruokaa!

 

 

 

Siellä syötiin

Syömisen jälkeen mietittiin mihin lenkkiin meillä ois vielä aikaa, että ehditään takasin alas ennen pimeetä. Siinä vaiheessa oltiin muistaakseni n. 1200 metrissä, mutta maisemia ei juurikaan näkynyt, koska oltiin koko ajan kävelty enemmän tai vähemmän metsässä. No lähettiin siitä sitten johonkin suuntaan ja paikan nimeä en tietenkään muista, mutta se ei ollut kovin kaukana tuolta. Käveltiin ehkä 40 minuuttia ja sen jälkeen niitä maisemia näkyikin ja kyllä niiden takia kannatti kävellä. Oon ihan rakastunut noihin vuoriin tai mäkiin, mitä ikinä onkaan.

 

Täällä juotiin kahvit ja edellisten kuvien maisemat on suoraan tästä terassilta!

Tuolta lähettiin sitten takasinpäin lounaspaikalle ja siitä sitten alas. Tosin eri reittiä, niitä tikapuita ei saanut mennä alaspäin ja en ois kyllä halunnutkaan.. Alas päästiin just sopivasti ennen pimeää ja kohti Grazia lähdettiin 18.20 junalla. Tänään tuntee kävelleensä, mutta sehän on vaan mukava tunne. Mulla ei oo mitään hajua kuinka pitkä meidän reitti oli, koska tuolla on kaikkia ilmotettu tunteina eikä kilometreinä.

Alaspäin menossa

Vähän olis ruskaa näkyvissä täälläkin. Lehdet oli kuitenkin paljon ruskeempia eikä niinkään keltaisia tai oransseja

Ihanan värinen talo!

Tänään kävin kampaajalla saksaks.. No kyllä mä nyt ainakin osittain sain mitä halusin :D ehkä seuraava yritys sit joululomalla Suomessa. Lisää kuvia voi muuten kattoo täältä :) Ens viikonloppuna on sit vuorossa ESN:n reissu Dachsteinille eli Steirmarkin korkeimalle vuorelle. Morooo!