Schöckl

Eilen aamuna oltiin reippaita ja lähdettiin puol kymmenen bussilla vaeltamaan. Meitä oli kaheksan hengen tyttöporukka; kaks suomalaista, hollantilainen, britti/ranskalainen, puolalainen, kroatialainen, unkarilainen ja saksalainen. Paikaks oltiin valittu Schöckl, jonne oli matkaa noin 40 minsaa bussilla. Siitä oli ihan hyvä alottaa, reitti oli aika helppo, eikä erityisen pitkä. Schöckl on 1445 metrii korkea, mutta oltiin kyllä aika korkeella jo kun lähdettiin bussista. Mulla oli ainakin menny jo korvat lukkoon siinä vaiheessa...

Itävaltalaista maaseutua

Itävaltalainen lehmä

Aamulla oli vähän sumuista ja pilvistä, mutta siinä vaiheessa kun oltiin päästy huipulle, alko aurinkokin paistaa :) Kuvat ei kuitenkaan oo mitään huippulaatusia ja maisemia ois voinu nähä paremmin selkeellä säällä. No ne maisemat oli kyllä hienot huipulta. Matkan aikana huipulle ei oikein näkyny mitään muuta kun puita. Eli ihan kuin ois mettässä kävelly, mutta ylämäkeen. Hahhah, mutta tuli kyllä huomattua, että kesän aikan toi liikkuminen on jääny vähän liian vähälle..

Sinne ois päässy hissilläkin

Pakollinen pönötyskuva

Ei ihan kirkasta ollu..

Itävaltalaiset on kyllä vähän hulluja. Osa niistä vaan juoksenteli siellä rinteessä ylös ja alas. Ei mulle kyllä tulis mieleen lähtee vuorelle juoksulenkille. Siellä oli kyllä niin söpöjä pikkulapsiakin vaeltamassa, varmaan jotkut 3-vuotiaat siellä vaan ite käveli ylös.

Tuolla pidettiin taukoa

Jotkut vaihtarit oli ollut jo lauantaina vaeltamassa jossain vähän kauempana Bärenschützklamm nimisessä paikassa. Facebookkuvien perusteella siellä oli kyllä huikeet maisemat, mutta kuuleman mukaan reissu oli kyllä ollut aika rankka, joten ehkä toi meidän paikka oli hyvä alottaa. Tonnekin pitää kuitenkin vielä päästä syksyn aikana. 

Tänään varattiin hostelli Wienistä ja sinne onkin suunta torstaina. jeii!